torstai 27. huhtikuuta 2017

Skyr-rahkan maistelua


Hopottajien kautta meidän perhe pääsi tutustumaan jo jokin aika sitten kauppoihin tulleisiin laktoosittomiin Skyr-rahkoihin. Odotukset olivatkin korkealla, koska perheessämme on yksi laktoosi-intolerantikko herkkusuu; perheen teini. Lisäksi näissä uusissa Skyreissä ei ole lisättyä sokeria, ja sisältävät runsaasti proteiinia (niinkuin rahka yleensäkin). Lahtoosittomana löytyy kaupoissa jopa neljää makua, mutta meidän kaupassa oli ostohetkellä vain kahta. Eli kokeiluun meille päätyi mansikka-banaani ja veriappelsiini.


Heti purkkia tarkastellessa tuli mieleen, että nämähän on retkieväänä käteviä. Lusikka on jemmassa kannen alla, jossa se pysyy tallessa ja ehjänä eväshetkeen saakka. Kantta aukaistessakaan lusikka ei pääse lentämään tuulen mukana hukkaan, kun se on tuollaisessa pienessä taskussa. Kätevää!


Sitten siihen varsinaiseen asiaan... Mies ehti ensimmäisenä maistamaan, ja ensimmäinen reaktio hänellä oli "onpas kuivaa". Mieheni tuntien luulin että vitsaili, kunnes kerkesin itsekin maistamaan. Aiemmin maistelemiini rahkoihin verrattuna tämä tosiaan oli melko kuivaa. Silti itselläni se ensimmäinen ajatus oli, että "tää kyllä nyt maistuu jotenkin teolliselta". Purkkia hetken lueskeltuani syykin löytyi. Lukihan siellä ihan selvästi sen "Ei lisättyä sokeria"-tekstin lisäksi "Makeutettu makeutusaineilla". Mikähän siinä on, että nuo keinotekoiset makeutusaineet lähes poikkeuksetta maistuu läpi. Ja toinen kysymys sitten onkin, että miksi niillä pitää pilata muuten herkulliset tuotteet. Toki ymmärrän, että niillekin on oma kohderyhmänsä. Se makeutusaineen maku nyt valitettavasti meidän mielestä vaan tunkin niin paljon läpi, että aito rahkan ja hedelmien maku peittyi. Veriappelsiinirahkassa se hedelmän maku maistui hieman paremmin.


Teinitytär maistoi rahkoja vasta myöhemmin. Olin ajatellut, että hänelle nämä menevät läpi, ja lisää pyydetään kaupasta tuomaan. Nuoriso kun tarttuu herkästi juuri tuollaisiin "terveyslupauksiin", kuten runsasproteiini ja vähähiilarinen. Mutta tyttöpä yllätti: Tuli aika tyly kommentti, että ei tartte sitten meille ostaa enää näitä. Eli kyllä se maku nuorisollakin etusijalla menee. Ja varmasti on vaikuttanut hänenkin mieltymyksiin, että kotona pyritään suosimaan aitoja makuja, ja keskustellaan paljon myös ravintoon liittyvistä asioista (ei me silti mitään terveysintoilijoita olla, ja välillä kyllä mässytelläänkin).

Vaikka meidän perhe ei näistä tykännytkään, niin oli silti kiva osallistua tähän projektiin. Nyt tiedetään millaisia nämä ovat, ja ensi kerralla maistellaan taas jotain muuta. Makuasioista on turha kuitenkaan kiistellä, jokaisella on ne omat tarpeet ja mieltymykset. Ootko sinä jo näitä maistanut tai aiotko maistaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun jätät jäljen käynnistäsi!