sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Lohta, parsaa ja bataattiranskalaisia

Sunnuntaisin mieskin ehtii välillä kokkaamaan. Hän on meillä se, joka hallitsee kalat ja lihat paljon minua paremmin. Eilen mies oli kalastamassa, ja sai saalistakin. Osa meni pakkaseen odottamaan, ja osa pääsi tänään savustuspönttöön kypsymään. Savustettu lohi on niin ihanaa, ja meillä se maistuu koko perheelle!

Savulohen seuraksi kokkasin uunissa paahdettua parsaa ja bataattiranskalaisia. Olen aiemmin laittanut parsaa ainoastaan pari kertaa, ja silloin ihan keittämällä. Nyt halusin kokeilla jotain uutta, ja tämä olikin todella herkullista, joten resepti pitänee kirjoittaa kansioon muistiin. Bataattiranskalaiset valmistuvat jo rutiinilla, ilman erityistä ohjetta. Bataatti suikaleiksi, öljyn joukkoon mausteita, ja sitten vain sekoitetaan ja laitetaan uuniin.

parsat ennen uuniin laittoa

uunissa paahdetut parsat valmiina

savulohta, paahdettua parsaa ja bataattiranskalaisia

Ubuntun opettelua

Parisen kuukautta sitten kerroin siitä, kun mies hankki meille pari "uutta" vanhaa konetta. Teinille oman, ja mulle sellaisen "kakkoskoneen", ettei tartte aina piilotella työhuoneessa kun jotain haluan koneella tehdä. Molemmissa oli käyttöjärjestelmänä Windowsin Vista. Omani sain kuntoon, ja päivitykset toimii loistavasti. Teinin koneessa oli joku ongelma, että Vistan päivityksiä ei siihen tullut lainkaan, kun joku juttu oli koneessa vähän solmussa. Ja jossain vaiheessa se kone alkoin sammuilemaan kesken surffailun, kun lämmöt nousi liikaa. Muutenkin tuntui koko kone jumittavan jatkuvasti.

Nyt tehtiin sitten niin, että annoin teinille tuon oman kakkoskoneeni. Itse pärjään vaikka ilmankin, kun blogit saa luettua vaikka puhelimella tai tabletilla. Ja kaiken muun pystyn kyllä työkoneellakin tekemään. Tutkin tuota teinin konetta, ja tosiaan sieltä puuttui useampikin juttu, joka olisi mahdollistanut päivitykset. Päätinkin sitten, että vaihdanpa käyttöjärjestelmäksi Linux Ubuntun. Aattelin, että ei se kone ainakaan huonommaksi mene, jos kokeilen sitä vaihtoehtoa. Ubuntussa on se hyvä puoli, että ennen varsinaista asennusta sitä pystyy kokeilemaan. Aina kun ei laitteisto välttämättä taivu pyörittämään kaikkia versioita, ja minä en noista laitetiedoista mitään ymmärrä. Kokeilussa kaikki toimi, joten sitten vaan asentamaan... En jättänyt tuota Vistaa lainkaan koneeseen, kun ei kerran toiminut kunnolla.

Asentaminen itsessään oli hyvin helppo toimenpide, ja kaikki toimi suomenkielisenä. Kone toimii nyt kuin unelma. Hieman jotkut jutut vaatii opettelua, mutta äkkiä tähän tottuu. Onneksi netistä löytyy kyllä hyvin ohjeita, jos ei heti joku juttu onnistu. 

Seuraava probleema olikin, että piti etsiä uuden kuvankäsittelyohjelmat. Kaikista Windowsin käyttämistä ohjelmista kun ei ole Linux-versioita. Eilen sitten löytyi minun käyttöön sopiva yhdistelmä. Raw-tiedostojen perussäädöt teen nyt UFRawilla. Vaatii vähän opettelua, mutta ohjeet löytyy netistä, ja tekemällä oppii. Ihan kelvolliselta ohjelmalta tuntuu. Loppusäädöt ja terävöinnin ja rajaukset teen sitten gThumbin kanssa. On mulla pari muutakin ohjelmaa asennettuna, mutta näiden yhdistelmä on ainakin vielä tuntunut toimivimmalta mun käytössä. Gimpillä tekee jo sitten melkein mitä vaan, mutta tämän vanha kottero ei sitä jaksa oikein pyörittää.

voikukka

lauantai 28. toukokuuta 2016

Omatekoiset kananugetit

Itse tehdyt kananugetit ovat meidän perheen mielestä paljon parempia kuin kaupasta ostetut. Kaupasta me ei enää niitä ostetakaan, muuten kuin joskus todella harvoin. Meillä teini on jo pidempään pyytänyt taas nugetteja tekemään, ja tänään lupasin niitä tehdä. Loppujen lopuksihan ne valmistuvat suhteellisen helposti ja nopeasti.

Alkuperäisen ohjeen olen joskus bongannut jostain blogista, ja jossain lehdessäkin sellainen on näkynyt. Mulla on reseptikansio, johon kirjoitan kokeillut ja hyviksi todetut ohjeet talteen. Mutta koska olen laiska kirjoittaja, niin yleensä kirjoitan vain ainekset ylos, ja valmistuksen osalta laitan vain korkeintaan pari kaarimerkkiä tai nuolta, ja kypsennyslämpötilan... Siinä on kuulkaa sitten miettimistä, jos ei ole jotain ruokaa valmistanut pitkään aikaan, joten välillä menee toteutus aika luovaksi.

itse tehdyt kananugetit valmiina


KANANUGETIT:

paketillinen broilerin ohutfileitä
1 muna
tilkka rypsiöljyä
suolaa, mustapippuria
noin 3 dl hienonnettuja maissihiutaleita tai riisimuroja

Kananmunan joukkoon sekoitetaan mausteet ja öljytilkka.
Kanafileet leikataan sopivan kokoisiksi paloiksi, ja kastetaan hyvin muna-mausteseokseen, ja sen jälkeen pyöritellään maissihiutalemuruissa.

Kypsennetään uunivuoassa leivinpaperin päällä 220 asteessa noin 10-15 minuuttia.

torstai 26. toukokuuta 2016

Kesäkurpitsapasta minun tapaani

Viimeisen viikon ajan meillä ollaan syöty lähinnä sitä, mitä on kaapista löytynyt, tai mitä on saatu äkkiä tehtyä. Plus kerran mies ja teini haki grilliltä ruokaa (ei oo sitten tuotakaan tehty tosi moneen vuoteen, mutta nyt teinin pyynnöstä). Sami Hedbergin Grillit huurussa -ohjelmassa kokoama hamppari kyllä vei nälän!

Tänään päätin tehdä ruuan valmiiksi jo aamupäivällä, kun siihen oli mahdollisuus. Sitten saa koko loppupäivän keskittyä rauhassa töihin, kun ei tarvitse kytätä kellosta, milloin pitää alkaa ruuanlaittoon. Olen pyrkinyt siihen, että neljältä meillä olisi ruoka valmiina, kun mies ja teini kotiutuvat.

Viikonloppuna kaupasta tarttui mukaan kesäkurpitsa. Oli tarkoitus alunperin, että teen siitä ja Koskenlaskijasta uunissa jotain hyvää. Mutta en sellaista reseptiä löytänytkään. Paahdetun kesäkurpitsapastan resepti löytyi netistä, ja kuulosti erittäin herkulliselta! Kaikkea ei löytynyt kaapista, mitä alkuperäisessä reseptissä oli, joten suosiolla tein sitten oman versioni ruuasta.

sipulia ja valkosipulia

Kuten moni muukin ruoka, tähänkin tuli runsaasti sipulia ja valkosipulia!

sipulit ja kesäkurpitsat paloiteltuina uunivuoassa

Kesäkurpitsa ja sipuli pilkottuina uunivuokaan, ja valkosipulin kynnet joukkoon kuorineen. Kuoret poistetaan kyllä myöhemmin. Joukkoon sekoitellaan 2-3 rkl mustapippurilla, suolalla ja chilimausteella maustettua oliivi(-rypsi)öljyä. Vuoka laitetaan vartiksi 220 asteiseen uuniin.

lohkotut kirsikkatomaatit

Vartin päästä vuoka otetaan pois uunista, ja lisätään joukkoon lohkotut tai puolitetut kirsikkatomaatit. Mulla oli vain puolisen rasiaa näitä nyt, mutta rasiallisen voi kyllä hyvin laittaa. Tomaatit ovat maustuneet samassa öljyseoksessa, mitä laitettiin jo uunissa käyneisiin kasviksiin. Näin tomaatit eivät pala tai kuivu uunissa. Tässä vaiheessa voi myös kasvisten päälle ripotella hieman jotain yrttimaustetta. Itse laitoin Provencale-seosta. Myös tuoreet yrtit sopivat tähän. Vuoka laitetaan sitten vielä vartiksi takaisin uuniin kypsymään.

maustepurkki

Nämä on muuten ihan parhaita maustepurkeiksi! Pilttipurkkeja mulla on ollut maustepurkkeina, mutta niiden korkit jumittuvat. Tämä on pestopurkki, ja saan näitä ystävältäni aina silloin tällöin. Aion pikkuhiljaa vaihtaa kaikki maustelaatikkoni purkit näihin. Tykkään noista mustista kansista, ja Dymolla saa kätevästi nuo nimet laitettua. Meillä on meinaan ongelma, että käytännöllisen kokoisia purkkeja ei oikein tahdo kaupasta pikkurahalla löytyä, kun nimenomaan lasisia olen etsinyt. Monet valmiit maustepurkit ovat liian korkeita tuohon laatikkoon, missä mausteita säilytän. Näitäkään purkkeja ei tule itse hankittua, koska meillä ei kukaan pestoa suostu syömään. Samantapaisia purkkeja löytyy myös curry- ja chilitahnoista, mutta mun ruokavalio ei niitäkään kestä. Täytyy vaan toivoa, että ystävä ei kyllästy pestoon, ennenkuin olen saanut vielä parikymmentä purkkia =D

uunissa paahdetut kasvikset

Tältä kasvikset näyttävät uunista tultuaan. Ja aaah, mikä ihana tuoksu!!

paahdetut valkosipulin kynnet

Ja katsokaa näitä paahdettuja valkosipulin kynsiä... Jos tuoksu on lähes huumaava, niin kyllä makukin on aivan mahtava (joo en voinut vastustaa kiusausta, vaan maistoin)! Valkosipulin maku on pehmentynyt, ja siihen on hyvin sekoittunut öljyn ja mausteiden aromeita. Uunissa kuoret ovat jo osittain aukeilleet, ja nyt ne otetaan kokonaan pois. Valkosipulit mussataan haarukalla tahnaksi.

paahdettu kesäkurpitsapasta


Valkosipulitahna ja kypsynyt pasta sekoitetaan vuokaan, ja sitten pääseekin maistelemaan. Lisäksi voi tarjota vaikka salaattijuustoa ja kananmunia.

Niin, ja sen alkuperäisen reseptin voit käydä kurkkaamassa K-Ruoka.fi-palvelusta.

Tähän minun versiooni kesäkurpitsapastasta tuli:

1 kesäkurpitsa
2 sipulia ja 4 valkosipulin kynttä
puolisen rasiaa kirsikkatomaatteja
3 rkl oliivi-rypsiöljyä
suolaa ja mustapippuria myllystä, reilulla kädellä
Chili Explosion mausteseosta
Provencale-yrttimaustetta
penne-pastaa noin 250 g

maanantai 23. toukokuuta 2016

Luonto osaa, minä en

Hetken on täällä ollut nyt hiljaisempaa. Ei ole oikein tapahtunut mitään mainittavaa. Viime viikko meni työjuttujen parissa niin, etten ehtinyt edes mitään erikoisempaa tai parempaa kokkaamaan. Ja jos kokkasinkin, niin nälkä ja kiire olivat niin kovia, että en huomannut ottaa kuvia...

Tänä(kin) keväänä olen todennut, että ihan oikeasti musta ei taida tulla mitään hortonomia, ei edes amatööritasolla. Kaikki, mitä kylvin alkukeväällä, on kuolleet. Osa kuivuuteen, osa liikaan kasteluun. Yksi rosmariini tuolla näkyy olevan hengissä vielä... Siis yksi!! Mitä tekee edes yhdellä rosmariinilla...

Ystävältä sain kaksi pikkuista tumman tomaatin tainta. Ei taida noihinkaan tulla hedelmiä... Jospa ensi keväänä vienkin ystävälle multapussin ja purkkeja. Ja sanon että saa hoitaa siihen saakka, että satoa on näkyvissä. Kun en vaan noissa onnistu. Onneksi nykyään ei ole velvollisuus omistaa perunapeltoa ja yrttitarhaa, vaikka asuisikin omakotitalossa.


Onneksi luontoäiti hoitaa hommansa vähän paremmin. Viime perjantaina omenapuussa oli jo paljon nuppuja, melkein enemmän kuin lehtiä.


Tänään kävin aamulla pihalla kameran kanssa, kun aurinkokin paisto oikein ihanasti. Omenapuussa kukat alkavat jo aueta! Toivottavasti saadaan paljon omenoitakin. Parina vuotena omenat ovat tippuneet maahan jo ennen valmistumistaan, mutta pidän peukkuja, että tänä vuonna saadaan tehdä pakkaseen paljon omenahilloa.


Oikein aurinkoista ja ihanaa viikkoa sinulle!


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Pizzalauantai

Lauantai on meillä yleensä se päivä, kun tehdään pizzaa. Tänä viikonloppuna päätin tehdä ihan sellaista peruspizzaa, ilman sen kummempia hienosteluja ja kikkailuja. Oikaisin niin paljon, että tein vaan leivinjauheella kohotettavan taikinan. Ei se nyt millään tapaa vastaa kunnon hiivataikinaa, mutta toisaalta joskus on lupa tehdä vaan helposti ja nopeasti. Panostetaan sitten toisella kerralla taas enemmän.

Meidän perheeseen yleiskone tuli muistaakseni samana vuonna, kuin mentiin naimisiin. On sillä jo hieman siis ikää, kun sormuksen mukaan meidän häät vietettiin tammikuussa 1992. Kovassa käytössä tuo on ollut, ja hyvin on palvellut. On taatusti lunastanut nimensä, Philips Ahkera. Nykyään tämä välillä pitää jotain kitinää ja kropinaa, mutta kun uuden ostolla uhkailee, niin hyvin jaksaa vielä pizzataikinankin vaivata. Ja sain muuten ohjeen, että voisin vaikka ottaa vähän kuoria auki ja putsailla sisuksia. Samalla voisi laittaa vähän voitelua kriittisiin kohtiin. Ei olisi itselleni tullut edes mieleen, mutta laitan tehtävälistalle.

Philips Ahkera

Telkkarissa ja joissain pizzerioissa taikina pyöritellään ja heitellään lennokkaasti ohueksi pizzapohjaksi. Kokeilin kerran, mutta totesin itselleni toimivaksi tavaksi perinteisen kaulimisen.


Ja jälleen kerran hehkutan tätä luottoapulaistani. Tämä suikaloi, viipaloi ja raastaa niin kätevästi! Tämän ostoa aikoinaan mietin pitkään, ja ajattelin että on vähän turhake, kun onhan mulla ihan normaali raastinrautakin. Mutta heti ekan kokeilun jälkeen tiesin, että en luopuisi tästä mistään hinnasta! Säästää ranteita, ja homma sujuu paljon nopeammin kuin käsin tehdessä. Ja mikä parasta; osat saa pestä tiskikoneessa!


Tällä kertaa pizzan päälle tuli siis ihan perusaineksia. Kinkkua, tonnikalaa, persikkaa ja katkarapuja. Katkarapuja tuli vain toiselle puolelle; miestä ja teiniä varten. Eivät ole mun herkkua. Ja päälle tietenkin paljon juustoraastetta. Tällä kerralla käytin Goudaa.


Sellaiset vartti tai parikymmentä minuuttia kun jaksoi odottaa pizzan paistumista, pääsikin sitten syömään!


Tällaista pizza meillä oli lauantai-iltana. Mitkä on sun lempitäytteet pizzan päälle?

Kerro se kukkasin

Mulla kävi tänään flaksi, ja voitin melkein naapurissa olevan kukkakaupan kimppuarvonnassa kukkakimpun! Itsehän olen sen verran allerginen, että meillä näkee kukkasia vain silloin, kun joku asiaan perehtymätön niitä on tuonut hyvää hyvyyttään. Toki rakastan kaikkea kaunista, mutta kun röörit tuppaa menemään tukkoon, niin sen kanssa on opittava elämään, ja tehtävä kompromisseja.

Nämä kukat pääsivät kuitenkin heti arvoiseensa paikkaan. Soitin rakkaalle ystävälleni pikaisen puhelun. "Ootko kotona puolen tunnin päästä, tuun ihan nopeesti poikkeemaan. Ei tartte kahvia laittaa, poikkeen vaan siinä ovella yhtäkkiä kun olis yks juttu."


Valitettavasti kännykällä napattu kuva ei tuo oikeutta kukkien ihanuudelle. Mutta mielestäni oli oikein kaunis kimppu, ja tuoksui aivan huumaavan ihanalle!

Kiitoksia vielä oikein kovasti Rauhanpuiston Kukkaan! Kaupalla on myös oikein ihanat facebook-sivut, käykäähän kurkkaamassa...

tiistai 10. toukokuuta 2016

Kuvien käsittelystä ja mainoskuvista

Miten sinä käsittelet valokuvia, millaisia ohjelmia käytät?

Itse käytän yleensä kameran valmistajan (Nikon) omaa ohjelmaa kuvien siirtoon kamerasta koneelle, ja myös kuvien rajaukseen ja säätämiseen. Kuvaan RAW-tiedostoina, niin esimerkiksi valkotasapainoa ja värisävyjä on helppo korjailla jälkikäteen. Samalla ohjelmalla lopuksi muutan kuvat jpg-muotoon.

Jpg-kuvat käytän vielä Photo Scapen kautta. Se on osoittautunut minulle helpoimmaksi ja parhaaksi ohjelmaksi, ja on muuten suomenkielinenkin. Sen kanssa vielä terävöitän kuvat, ja teen viimeiset pilkunviilaukset sävyihin. Ohjelmalla saa myös lisättyä tekstiä, kehyksiä ja muita kuviin.

Kakkoskoneella ei ole tuota Nikonin ohjelmistoa (lisenssi sallii asennuksen vain yhteen koneeseen). Siinä mulla on RAW-tiedostoja varten Scarab Darkroom 2 Lite. Vielä on sen kanssa paljon opeteltavaa, mutta tuntuu suht käytännölliseltä tuokin ohjelma, ainakin paremman puutteessa. Ja viimeinen silaus sitten jälleen Photo Scapella.

Tänään tutustuin Canvan netissä toimivaan ilmaisversioon. Moni on sitä kehunut, ja käyttää sitä yrityksen Facebook- ja blogikuviin. Itsekin kerran aiemmin olen sitä kokeillut, mutta jostain kumman syystä en oikein tajunnut tuota ohjelmaa silloin. Tänä aamuna sain hieman apuja, ja itse asiassa tuo ohjelma olikin todella helppokäyttöinen! Kuviin saa laitettua filttereitä, kehyksiä, tekstejä ja melkein mitä vain. Ohjelmasta löytyy todella paljon ilmaista materiaalia, ja sitten on maksullisiakin osioita. Tämä ohjelma toimii siis selaimessa, joten ei vaadi asentamista koneelle. Suosittelen kokeilemaan, mikäli et ole jo kokeillut, ja sulla on tarvetta esimerkiksi mainoskuvien muokkaukselle. Alla oleva kuva on tehty Canvalla.

Canvalla tehty mainoskuva

Ja hei, yksi vinkkipyyntökin mulla olisi. Etsin sellaista kollaasiohjelmaa, jolla saa kuvat laitettua ikäänkuin lomittain ja sekaisin, ja jota voisi käyttää tietokoneella (Windows Vista tai 10)... Jos tiedät hyvän (ilmaisen), kerrothan siitä, niin olen kiitollinen!

maanantai 9. toukokuuta 2016

Ihana kevät, valoa ja lämpöä

Mä niin rakastan kevättä ja kesää. Rakastan sitä, kun on valoisaa aamusta iltaan saakka, ja lämmintä! Vaikka kevät ja kesä on allergioiden aikaa, ja monesti tulee tuskailtua kun röörit menee tukkoon, on nämä kaksi mun lempivuodenajat. Mun mieli tarvitsee lämpöä ja varsinkin valoa. Stressiäkin kestää auringon paistaessa paljon paremmin, kuin pimeinä ja synkkinä aikoina.

Kyllä se kevät alkaa tuolla pihallakin jo näkyä ihan tosissaan. Muutaman kuvan kävin kännykällä nappaisemassa tänä iltana. Järkkärissä oli akku vähissä, joten kännykkään oli tyytyminen. Jossain vaiheessa on kyllä uusi puhelin hankittava, että saa parempia kuvia ladattua Instagramiin. Ja tänne blogiinkin. En mä järkkäristä luovu, mutta kun se ei ole mukana muuten kuin silloin, kun varta vasten lähden kuvailemaan.


Nämä siniset kukat jaksavat vuodesta toiseen nousta mullasta meitä ilostuttamaan. Anopilta näitä sain silloin, kun tähän muutettiin. Ja näiden täytyy kyllä olla sitkeää laatua, kun mullahan ei mitään viherpeukalon vikaa tunnetusti ole koskaan ollut... Lapset sanoivat näitä pienenä hammasharjakukiksi. No, ehkä noissa jotain hammasharjan mallia saattaa ollakin...


Raparperipenkissä on jo asiat ihan mallillaan. Taitavat ensimmäiset olla jo niin isoja, että piirakkaa saa leipoa heti, kun ehtii. Kuvassa nuo näyttävät paljon isommilta, kuin oikeasti ovat. Otin kuvan aika läheltä, ja kännykän kamera tuntuu hieman vääristävän perspektiiviäkin.


Kukkapenkissä - siinä ainoassa, jossa on ne hammasharjakukat sekä jotkut violetit (liljat?) - on näköjään kuokkavieras. Se pitää varmaankin kaivaa ylös, ja ehkä siirtää sopivampaan paikkaan.

Karsintaa verkkokaupassa

Päätin hieman karsia tuotteita verkkokaupassa. Sellaiset tuotteet jätän nyt pois valikoimasta, mitkä eivät syystä tai toisesta tee kauppaansa siinä määrin, että niitä kannattaisi varastoon tehdä.

Villasukkia ja lapasia olen neulonut sekä tilauksesta, että muutamia pareja myös verkkokauppaan. Verkkokaupassa olen huomannut, että ne valmiiksi neulotut sukat tuppaavat jäämään varastoon. Poikkeuksena tästä on pikkuiset vastasyntyneen vauvan sukat ja lapaset. Niitä menee aina silloin tällöin vuodenajasta riippumatta, ilmeisesti lahjaksi suvun ja ystävien vauvoille.


Vauvojen ja pienten lasten kukkapipoja myin jonkin verran verkkokaupassakin vielä viime syksynä, mutta nyt tänä keväänä niiden menekki on ollut todella vähäistä.


Laitoinkin jo viime viikolla kaikki verkkokaupan valmiit sukat, lapaset ja pipot tarjoukseen -40%. Ihan pienimmät villasukat ja lapaset jäävät valikoimaan jatkossakin, mutta isommat jätän pois, kun saan nuo valmiit varastosta myytyä pois. Toki tilauksesta teen niitä jatkossakin. Samoin pipoja neulon jatkossa todennäköisesti vain erikseen tilattuna.

Varastossa on myös parit virkatut beibitennarit, jotka nekin laitoin nyt -30% tarjoukseen. Näitä on tilattu ristiäislahjaksi, ja tilaustyönä toki näitäkin saa myöhemminkin. Mutta nyt myydään nämä viimeiset valmiit pois.


Kaikki neuletuotteet Helmeriinan valikoimissa olen minä itse käsin neulonut. Hinnat ovat nyt tarjousessa todella alakanttiin, mutta tällä hetkellä suurin tavoite on saada ne pois varastosta tilaa viemästä. Mahtuu sitten taas uusia tuotteita hyllyyn, ideoita minulla on kyllä jo valmiina. Tarjoushinnat ovat voimassa koko tämän viikon ajan (15.5.2016 saakka). Jokaisesta pienestäkin tilauksesta olen äärettömän kiitollinen, sillä jokainen euro on pienyrittäjälle tarpeen.

torstai 5. toukokuuta 2016

Hakukoneoptimointi ja muut digitaaliset sanahirviöt

Olen parin viikon ajan yrittänyt opiskella kotisivujen hakukoneoptimointia ja sivujen sisältöön ja näkyvyyteen vaikuttavia asioita. Minähän olen alusta saakka tehnyt Helmeriinan kotisivut itse, vaikka en todellakaan ole mikään atk-alan ammattilainen. Ohjelmatkin mulla on olleet aina aika alkeellisia, ja paljon olen sivuille tehnyt ihan koodaamalla. Helpoimmallahan sivut saa kasaan, kun teettää ne ammattilaisella. Silloin ei tarvitse tuhrata tuntikausia sivujen parissa, vaan sillä aikaa voi tehdä "oikeita töitä". Jostain syystä mulle on ollut kuitenkin aina tosi tärkeää itse tekeminen tässäkin, ja pikkuhiljaa olen opetellut kaikkia pikkujuttuja. Netistä kyllä löytää oppaita ja ohjeita, kun osaa etsiä. Ja tietää mitä tarvitsee.

Hakukoneoptimointi oli aiemmin mulle todellinen sanahirviö. Luulin, että sen pystyy tekemään vain se muutaman satasen pyytävä kaupallinen taho, johon mulla yksinyrittäjänä ei ole todellakaan ollut edes varaa. Mutta nyt olen vihdoin tajunnut, että ihan oikeasti se ei olekaan mitään salatiedettä! Toki sen tekemisessä on paljon lainalaisuuksia, jotka pitää tietää. Mutta ei hakukoneoptimointi ole mitään mystistä salaista koodia, joka on jaettu vain kaupallisille toimijoille. Ihan julkista tietoa kaikki on.

Aiemmin hakusanat piilotettiin sivujen koodiin, lukijalta näkymättömiin. Nykyisin hakukoneet sen sijaan bongaavat sanoja suoraan sivujen teksteistä ja otsikoista. Myös kuvat ovat tärkeässä osassa optimointia, niissä tärkeät asiat pitää laittaa tiedostojen nimiin ja alt-teksteihin. Hakukone kun ei katso kuvia eikä näin ollen näe, mitä kuvassa on. Hakukonetta varten kuvaan pitää laittaa sitä tekstiäkin. Tunnustan, että minulla ainakin oli tuo kuvien optimointi unohtunut ihan täysin. Samoin olin edelleen ollut siinä uskossa, että tosiaan sinne html-koodiin pitää ujuttaa hakusanaa hakusanan perään.

Kun aloin näitä asioita tutkimaan tarkemmin, tuntui että aluksi meni pää aivan sekaisin kaikesta tietomäärästä, mitä eteen tuli. Sitä kaaosta piti sitten alkaa selvittämään rauhassa, pienissä erissä. Pureskella ja jäsennellä asioita yksi kerrallaan, ei kaikkea kerralla. Nyt olen viikon aikana saanut kotisivuja käsiteltyä aika paljon. Ja tajusin, että seuraavaksi pitäisi sama operaatio tehdä verkkokaupalle. Sen suhteen mulla ei olekaan läheskään niin vapaita käsiä, koska verkkokauppa on rakennettu kolmannen osapuolen alustalle. En voi koodata ihan mitä vaan haluamallani tavalla. Mutta yritän tehdä sen, mitä pystyn ja osaan.

Mukavaa helatorstaita kaikille, muistakaa nauttia auringosta!

tiistai 3. toukokuuta 2016

Kirsikkatomaattinen marinadi grillipihveille

Aamulla yritin etsiä netistä jotain uutta kivaa marinadiohjetta. Muutama kiva löytyikin kyllä, mutta kotoa löytyvien ainesten ja reseptissä mainittujen aineiden listat ei oikein kohdanneet. Aina jäi jotain puuttumaan, eikä nyt ollut aikaa lähteä kauppaan. Piti siis alkaa keksimään ihan omaa reseptiä. Tällaisesta asetelmasta lähdin liikkeelle, ja aloin ideaa kehittelemään.


Sipuli silpuksi ja kuullottumaan öljyssä. Ruokosokeria joukkoon, niin ei närästele niin kovasti. Pilkotut kirsikkatomaatit sekaan, ja tilkka valkoviinietikkaa. Loput ainekset joukkoon, ja muutama minuutti hauduttelua pienellä lämmöllä. Kun seos jäähtyi vähän, soseutin koko komeuden sauvasekoittimella. Tässä vaiheessa joukkoon voi lorauttaa öljytilkan, jos tuntuu että seos on turhan paksua. Ihan ohutta tämän ei kuitenkaan kuulu olla.


Kun marinadi on valmis, pihvit laitetaan pakastepussiin, ja marinadi lusikoidaan pihvien päälle. Pussi solmitaan tiiviisti kiinni, ja hierotaan marinadi tasaisesti pihveihin. Sitten paketti jääkaappiin odottelemaan grillaushetkeä. Pari tuntia riittää marinointiin, mutta useampikaan tunti ei tee lainkaan haittaa.


KIRSIKKATOMAATTINEN MARINADI GRILLIPIHVEILLE (3-4 pihviä)

1 pieni punasipuli
1-2 tl ruokosokeria
noin 10 kirsikkatomaattia
1-2 rkl rypsiöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
muutama pyöräytys suolaa ja mustapippuria myllystä
Chili Explosion -mausteseosta tms.
Poppamiehen Nestemäistä Valkosipulia (tai 1-2 valkosipulin kynttä)

Vaihtelua marinadiin saa todella helposti. Kun vaihtaa punasipulin tavalliseen, ja kirsikkatomaatit keltaisiin, on marinadi taas aivan erilainen. Itse aion ensi kerralla kokeilla sellaista versiota. Chilimausteseoksen voi halutessaan jättää pois, ja laittaa tilalle vaikka erilaisia yrttejä. Mukavia grillaushetkiä kaikille!


sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Mineraaliluomiväreistä (neuvokaa ny viisaammat)

 
Mulle ajautui tällainen Body Shopin mineraaliluomiväri joskus viime kesänä. Siinä mielessä ajautui, että facen kirppisryhmästä ostin koruja, ja tämä tuli niiden mukana (oli jäänyt käyttämättä). Itse en ollut tuollaisia koskaan ennen edes nähnyt, ja ajatus jauhemaisesta luomiväristä tuntui kovin hankalalta (niin niin, ne ennakkoluulot). Pikkuinen purkki jäi siis pyörimään meikkipussin pohjalle.
 Talvella päätin kokeilla tuota, ja ihastuin. Aivan ihana ja todella riittoisa tuote, kun sitä oppi käyttämään. Tosiaan en ollut aiemmin käyttänyt luomiväriä jauhemaisessa muodossa, mutta onneksi googlaamalla löytyi helposti vinkkejä, miten tätä voi käyttää. Arkimeikissä en aina muuta luomiväriä laitakaan kuin tätä. Ja enemmän meikatessa laitan yleensä tätä alle. Lisäksi tämä toimii myös poskipunan vaihtoehtona, isommalla sutilla laitettuna. Ja häivytykset on ihan älyttömän helpot.

Nyt kun olen todennut, että tuote sopii iholleni, eikä tee mitään allergisia reaktioita, haluaisin jotain muutakin väriä tästä sarjasta. Mutta ainakaan Bodyshopin verkkokaupassa tätä ei näkynyt. Eikä mulla ole mitään tietoa, mitä tällainen on edes maksanut uutena. Porissa on kyllä Body Shopin liike, mutta "turhaan" en sinne halua mennä, kun tämän kategorian liikkeet ovat sen verran tuoksuja tulvillaan. Siitepölyaikana tänä hengittäminen tuntuu muutenkin olevan välillä työn takana, vaikka miten yrittää säännöllisesti käyttää suihkeet ja napsia lääkkeet ajallaan.

Onkos jollain tietoa, että onko tätä tuotesarjaa vielä saatavana? Tai mikä olisi sellainen hyvä, mutta kohtuuhintainen vastaava luomiväri? Toisaalta, mua kiinnostaisi nämä jauhemaiset luomivärit muutenkin, ei ehkä ole pakko olla just mineraalimeikki. Vaikkakin mineraalimeikeissä minua kiehtoo juuri se, että ainekset on luonnosta. Ja tässä ainakaan ei pitäisi olla sitten taas sellaisia luonnosta peräisin olevia ainesosia, jotka allergisoivat. Joku mykerökukkaisen kasvin aines silmäluomilla saisi varmasti aikaan ihan hirveän reaktion mulla, silleen esimerkkinä heitettynä. Tosielämästäkin noita reaktioita kyllä löytyy, siksi oma suhtautumiseni luonnon kosmetiikkaan on melko ristiriitaista. Kerran ostin päivävoidetta, jossa oli jotain sitrushedelmäuutetta. Parissa minuutissa meinasi mennä silmät umpeen ja posketkin pyöristyi. En sitten uskaltanut toista kertaa kokeilla, vaan taas sai yksi kaveri kerran kokeiltua kosmetiikkaa minulta.

Vappuherkkuja

Melkein kaikissa juhlapyhissä tärkeintä mulle on hyvä ruoka. Vappuna meillä startattiin grillikausi. Tinskun keittiöstä löysin viikolla mielenkiintoisen madinariohjeen. Alkuperäisessä ohjeessa oli marinoitu grillivartaita, mutta minä lainasin reseptin grillipihveihin. Punaviinin ja viskin yhdistäminen ensin hieman arvelutti, mutta tässä toimii oikein hyvin. Suosittelen!
 
Pihvien kaveriksi tein bataattiranskalaisia. Isosta bataatista tuli juuri sopiva määrä kolmelle. Lisäksi salaattia ja juustoja, sekä uutena tuttavuutena kurkkumajoneesia. Ruoka oli oikein hyvää, ja sitä oli riittävästi. Juhla-ateriaan kuului pitkästä aikaa myös viini, teinillä luonnollisesti vappujuomana sima.

 

 

Toki meidänkin perheen vappuun kuluu munkit. Tänä vuonna tein vain pienen taikinan, kun syöjiäkin on käytännössä vain kaksi; mies ja tytär. Munkit paistoin rasvakeittimessä. Siinä pysyy öljyn lämpötila tasaisena, mikä helpottaa onnistumista. Munkit ovat kyllä taivaallisen hyviä, mutta mulla ne on vähän kieltolistalla. Muuten iskee sen päiväinen närästys, että parempi olla ilman niin ei tarvitse turhaan kärsiä. Tosin tänään kyllä aion ihan yhden maistaa. Muutama munkki on vielä jäljellä.


Toivottavasti teilläkin on ollut kiva vappu. Itselläni tämä vappu taisi olla yrittäjätaipaleeni aikana ensimmäinen, kun koko vapun maltoin pitää työhuoneen oven kiinni. Ja koska nyt mulla on tämä toinen läppäri tällaisiin "hömppäjuttuihin", ei ole tullut työkoneellakaan roikuttua ja mietittyä työjuttuja. Huomenna sitten alkaa taas arki, nyt on vielä illan verran vappuvapaata. Kuulostaa melkein minilomalta!